päivitys

Neuleita on kertynyt ihan pinoksi asti. Kaikista en ole kovin ylpeä. siitä ehkä on johtunut hitaus ja laiskuus niitä täällä esitellä, jotain näytettävää kuitenkin on.

Jo viime talvena aloittamani forecast valmistui viimein. Ensin ihan ohjeen mukaan, mutta alaosa tuosta ruskeasta kun sinistä ei ollut tarpeeksi. Näytti kaikin puolin niin tyhmältä napapaidalta, että päätin purkaa resoriosan ja kudoin tilalle sileää neuletta sen verran kuin sinistä vaan riitti. Vähän hölmöhän se on vieläkin ja liian lyhyt. Tuskin tulee käyttöön. Hyvää tässä työssä oli kuitenkin se, että kadotin kammoni neuleohjeita kohtaan, ihan innostuin. Monimutkaisen näköinen olikin ihan helppo.

Ihanasta Dropsin Eskimo-langasta lapaset, varmaan minulle itselleni, tykkään väristä ja tunnusta, kunnon kintaat, ja syntyivät ihan hetkessä. Jostain syystä en ole noista paksummista langoista oikein koskaan innostunut, mutta näitä oli kiva kutoa. Selkäpuoli on helmineuletta ja kämmen sileää.

Tutuille tiedoksi, ei ole vauvaa tulossa. Näitä pieniä takkeja on vain niin hauska tehdä. Joo joo. apua. Ensimmäinen virkattu ja toinen neulottu, mallit on kai omia. Ja niin pieniä, etteivät vauvalle varmaan edes mahtuisi..

 

Ja tämmöinen ihan aikuisten mekko. Nastin Keltuainen inspiroi minua ostamaan keltaista isoveljeä. Mekosta, jota kudoin lyhyillä pyöröpuikoilla, oli tarkoitus tulla muodikkaan a-linjainen. Pettymys oli melkoinen kun kiskaisin sen ensimmäistä kertaa päälle. Sukka mikä sukka, mutta istuuhan se ainakin aika hyvin. Väri ja lanka on musta ihania ja meidän vetoisessa kodissa myös lämpö, mutta malli saa mut näyttämään aika todella rintavalta. Hitsi. Kuva edestä onkin kadonnut jonnekin, lisään sen myöhemmin.

kaikennäköstä

Puuhailtu on, vaikka en blogia ole päivittänytkään. Lähinnä pihalla ja lopputyötäkin on tullut tehtyä! Jee! Hyvä vaihe menossa vaihteeksi.. Olin jo valmis heittämään hanskat tiskiin ja lopettamaan, mutta nyt taas uudella uskolla. Muutakin olen sentään tehnyt, taimia kylvänyt ja koulinut, pihalla möyrinyt, sitten vähän virkannut räsymattoa ja kaakeliajatustakin oli jossain vaiheessa, siitä on kyllä jo aikaa. Matossa on puuvillalanka ikään kuin loimena (virkattu kiinteitä silmukoita) ja leikattu matonkude kulkee niiden sisällä. En ole vielä päättänyt mihin muotoon ympyrät yhdistän, mutta yksi idea jo on. Katsotaan. Se on kevät nyt!

 

jättiläispanda

Lapsena minuun teki suuren vaikutuksen dokumentti kiinalaisesta tytöstä, joka maalasi hienoja akvarellejä pandoista ja apinoista. Pitkän aikaa maalasin itsekin vain pandoja. Se oli oikea kausi. Kolmannella luokalla koulussa opetettiin virkkausta ja innostuin siitä toden teolla. Virkkasin yhdelle pehmolelulle kokonaisen puvuston erilaisia vaatekappaleita. Muistan, kuinka minua tuolloin hieman nolotti lapsellinen puuha. Olinhan jo iso tyttö, enkä perjaatteessa enää kiinnostunut nukeista. Voi jos olisin tiennyt. Viikonlopun pandaohjelmaa katsellessa syntyi taas yksi lelu lisää, tällainen poikaystävän mukaan”inhorealistinen, kakkaa pyllyssään” vauvapanda. (sillä on rusehtava takapuoli, kun niin niillä on..) Aika söpö.

nukkehaaste 30min.

Kevät on. Sen huomaa siitäkin, ettei kutominen enää oikein kiinnosta. Alixin nukkehaasteesta sen sijaan innostuin. Mutta en malttanut lopettaa, vaan nyhräsin molempia hirviöitä ainakin tunnin.

koiramäki

Kudoin viime viikonloppuna tällaisen kypärän. Kuvasta ei oikein saa käsitystä siitä miten älytön se oikeasti oli, ylisuuret koiramaiset korvaläpät ja edessä hassu nenäsuojuksen tyyppinen asia. Yritin vielä pelastaa sen virkkaamalla lippaa, mutta mitään ei ollut tehtävissä.. Viikolla sitten aamutelevisiota katsellessa virkkasin hatusta toisen koiramaisen virityksen. Tää on omasta mielestä ihan hauska, mutta en tiedä onko musta käyttäjäksi.

vapaavirkattu nuttu

Näin käy kun ei yhtään suunnittele. Joulureissulle poikaystävän sukulaisten luo nappasin mukaan vain kerän shokkipinkkiä seiskaveikkaa ja virkkuukoukun. Vielä virkatessa en ollut päättänyt onko tekeillä hame, bolerontapainen takki vai lapsen nuttu. Alotin ja jatkoin ja tein tämän samaan tyyliin kuin aiemman virkatun takin, yhtenä kappaleena siis. Tällä kertaa helmassa on kuitenkin vielä kaksoispylväitä, ja tosi leveä siitä tulikin (ja aika hirveän epäsiisti, ei enää ikinä kaksoispylväitä.) Kun lanka loppui kesken viime metreillä, ompelin epäsymmetrisen takintekeleen umpeen ja tällainen liivi/paita/ nuttu on lopputuloksena. Sopisi jollekin pikkuprinsessalle, ennenkun venyy mun päällä.

pipo

Lahjapipo veljelle arveluttaa. Siitä tuli kyllä hieno, pieni lippa ja korvaläpät ja kaikki, mutta liekö taas jotenkin liian naisellinen, toivottavasti ei. Ainakin se on yksivärinen, mitään kirjavaa ei meidän perheessä muut käytä kuin minä. Jos ei näy veljen päässä, niin pihistän takaisin.

Ja kanat, lemmikkejä pitää päästä esittelemään.. Havahduin eilen auringonpaisteeseen ja lämpimään päivään ja päästin kanat pihalle kuopsuttelemaan. Olivat innoissaan.

irtokäsi ja ranneke

Toinenkin on toisessa kädessä. Virkkasin nämä lahjaksi, mutta en tiedä uskallanko antaa. Tällaiset asusteet on vähän vaikeita käyttää ja jakaa mielipiteitä.

virkattu liivi

Liivi Garnstudion ohjeen muka mukaan. Lankana on alennusmohair ja alennussukkalanka ja ehkä tästä johtuen lopputuloksesta tuli varsin eri kokoinen ja näköinen kuin ohjeessa.  Varsinkin virkatut osat on liian kireitä, mutta resorit taas lörpöttää. Voi olla, että laitan äidille jouluksi pakettiin. Äiti on aika pieni.

tanssivat tytöt

Viikonloppuna syntyivät tällaiset Korsnäsin villapaidoista inspiroituneet kirjoneulekintaat. Vähän tuo virkattu osa vaati opettelua. Vasta toisessa ymmärsin, että langan väriä voi vaihtaa kesken kiinteän silmukan, niinpä noista tuli vähän eripariset.