Menin keväällä säännöllisiin palkkatöihin ja blogin pito tyssäsi kuin seinään. Tarve todistella tekemisiään kotona pyörityn päivän jälkeen (muille, mutta erityisesti itselle) näyttää tosiaan olevan kantava voima tässä blogissa. Eikä siinä mitään. Ihan hauskaa. Ja täällä ollaan taas. Kotona.
Tämmöinen tuubimekko syntyi heti kun ilmat vähän viilenivät elokuussa. En tosin muista mihin kohtaan se helle tänä kesänä osui.. Jonkinlaiset olkaimet tai edes vyö oli tarkoitus tehdä, mutta saas nähdä. Lanka on ihan vaan nallea ja jo kivasti nukkaantunut. Se ei onneksi sienimetsällä haittaa. Mekko on osoittautunut oivaksi selänlämmittimeksi kaikennäköisissä ulkohommissa ja kotonakin jos on vilu.
Ja tämmöset sukat. Toinen varsi oli jo viime talvena neulottu. Ihan ylpeä olen itsestäni, että jaksoin palata ja valmiiksi asti. Samaa olga-kuviota taas ja seiskaveikkaa. Jos maltan olla ottamatta käyttöön niin ihan joululahja-ainesta ovat.
Jännä nähdä miten neulesyksy tästä lähtee. Sovin ylihuomiseksi treffit kaverin kanssa lankakauppaan. Pitää varoa riistäytymistä. Ihanaa. Taidan olla syksyihminen. Nyt tulppaaninsipuleita istuttamaan.
lokakuu 1, 2008 at 7:15 ip
Kiva nähdä taas! mekko näyttää näpsäkältä.
lokakuu 5, 2008 at 6:35 ip
hauska yllätys! det varlänge sen sist! aattelin että oot lopettanu bloggailun kokonaan… täällä oon silti uskollisesti käyny kurkkimas;) oispa kiva nähäkkii joskus taasen..!!