Aiai, ei tuu mitään! Mulla ei ole omaa ompelukonetta, mikä takoittaa, että käyn vanhempien luona ompelemassa, naapurissa kyllä, mutta niiden koti on siis mullin mallin ja tynnä tilkkuja ja pölyä ja langanpätkiä. Ja lopputyö ei edisty yhtään!
Peitossa olevia läppiä voi käännellä ja ilmettä ehkä hiukan muuttaa. Lapset voisi sellaisesta ehkä tykätä, muutenkin tuli vauvanpeiton näköinen ja kokoinen. Näin myös unta raskaanaolosta. Apua, jos tämä on vauvakuumetta niin erittäin alitajuista sellaista.
joulukuu 3, 2007 at 10:35 am
Moikkelis, Tulin blogilistan kautta kurkkimaan
Mukavaa alkanutta viikkoa.
joulukuu 3, 2007 at 2:56 pm
I LOVE the flaps.
This is marvelous.
Wish I could read the words.
check out Rosa Pomars post about Louise Marie Cumont.
http://www.aervilhacorderosa.com/blog/2007/10/louisemarie_cumont_1.html
joulukuu 3, 2007 at 3:44 pm
En ole koskaan tullut ajatelleeksi, että tilkkutyösä voisi olla kääntyviä läppiä. Ja sehän on tosi hauska idea!
joulukuu 3, 2007 at 5:09 pm
Voi vitsit, onpa ihana peitto ja mahetsut läpät. Taisit innostuttaa muaki nytten.. tai siis päästän innostuksen valtaan vasta joulun jälkeen.
Niin, ja oli kyllä samanhenkisiä sillä portugaalilla!
joulukuu 4, 2007 at 9:31 am
Hei Anna! Olin tosiaan nähnyt tuon postin Louise Marie Cuomontista, eli ei ihan oma idea.. Mutta on niillä läpillä tossa mun peitossa vähän erilainen funktio sentään.